Eero tekee läksyjä. Niilo huutaa menevänsä vessaan. Mä alan paistaa ruuaksi lohimedaljonkeja.
Sitten Eero alkaa valittaa huonoa oloa, sokerit mittaukseen -> H1, joten ketototkin mittaukseen... En ehdi, koska samalla vessasta ("kakkosella" oleva) Niilo huutaa, että verta tulee nenästä.
Hyökkään sinne ketomittari kädessä ja annan paperia (Nipan paita tietty ihan veressä, koska sitä verta tulee ihan solkenaan). Samalla huikkaan Eerolle, et mittaa ketot.
Mut mullahan oli se mittari. Juoksutan mittarin Eerolle, sen jälkeen Niilolle lisää paperia. Pyllykin pitää pyyhkiä, ja voitko äiti nostaa housut kun mä en pysty (kädet veressä ja paperia pitää pitää vielä).
Ketoaineet koholla, otahan juotavaa. Vaihdetaan sitten kanyyli ja inskat.
Tässä vaiheessa muistan ne hiton lohimedaljongit. Otan pois levyltä ja vaihdan sen kanyylin. Korjaavat inskat menemään.
Niilon verenvuoto lakkaa, Eero jatkaa läksyjä. Mä koitan pelastaa lohimedaljongit. Eipä uskois, että tämä kaikki tapahtui vajaassa vartissa.
Ruokakin saatiin syötyä. Oli jopa ihan hyvää, vaikka en paistinpannun vieressä seisonutkaan.
Miksi tällaista tapahtuu aina silloin, kun se toinen puolisko on poissa kotoa??? Murphy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti