perjantai 24. toukokuuta 2013

Lomailua diabeetikon kanssa

Vielä viikko töitä. Mulla se on käytännössä 4 päivää, koska oon ens viikolla kaks päivää pois töistä.

Sunnuntaina 2.6. meidän perheen auton nokka näyttää kohden Helsinkiä. Siskon kanssa vietetyn päivän jälkeen pienet unet hotellissa, puoli neljältä ylös ja lentokentälle. Lento lähtee aamuvarhaisella kohti Alicantea, Espanjaa.

Mahtavaa. :)

Ollaan lähdössä matkaan ystäväperheen kanssa. Tiedossa kaksi viikkoa rentoa olemista ilman tarkkoja suunnitelmia. Vesipuistoon olen luvannut pojat viedä. Ja Santa Polan Polaparkiin (huvipuisto vähän pienemmille). Kävin tietenkin lastenpolilta hakemassa tarvikkeita reissua varten. Olen varmistelija, joten tavaraa lähtee mukaan sen verran, että triplavahingonkin jälkeen vielä tavaraa on.

Käsimatkatavaroista löytyy kahden viikon reissua varten (varavarajuttujen jälkeen):

2 laatikkoa Mio kanyyleita
2 laatikkoa infuusiosettejä
7 laatikkoa vs-liuskoja
1 laatikko kynäneuloja
insuliinikynä
2 pussia ruiskuja
2 laatikkoa ketoliuskoja
ketomittari
varamittari vs mittaamiseen
varapatterit
insuliineja 3-4 pakettia frio kylmäpussissa (en ole vielä päättänyt, kolme tai neljä, inskat on vielä tietenkin jääkaapissa)
siripiriä 2 pakettia (ja 2 pakettia ruumaan menevässä laukussa)
todistukset ja reseptit

Lisäksi meillä on tänä vuonna kaksi hoidon tarvitsijaa, joten astmalääkesysteemit otetaan kanssa mukaan:

Flixotide
varaflixotide
Ventoline
varaventoline
babyhaler
allergialääkkeet
reseptit

Siihen se yksi käsimatkatavaralaukku sitten menikin.

Jotenkin nyt olen elänyt kovin vahvasti surukautta tämän diabeteksen kanssa. Tänäänkin listaa tehdessäni (ja tavaroita laukkuun laittaessani) olin kovin surullinen. Iloinen matkasta, totta kai. Mutta että kahden lapsen hyvinvoinnin takia joudumme ottamaan yhden LAUKUN erinäisiä lääketarpeita mukaan. Äidille ja isälle riittää särky- närästys- ja mahdollisesti tarvittava ripulilääke. Jossain kohtaa on mennyt pieleen. Ei sen näin pitänyt mennä.

Ja silti, katson lapsiani, jotka ovat TERVEITÄ, täynnä energiaa ja matkakuumetta. Kunhan huolehdimme heidän perustarpeistaan ja lääkityksestä.

Asiat voisivat olla huonomminkin. Loma odottaa. :) Meidän perheessä joka kesä iloitaan siitä, että vanhemmilla on sama ammatti.

Käsimatkatavaralaukku tuli täyteen.



tiistai 21. toukokuuta 2013

Hymyssä suin :)

Eilen kuulin, että Eeron avustaja jatkaa Eeron kanssa vielä ensi vuonna (kun E on kolmannella).
Mahtavaa! Olemme kovasti tykänneet avustajasta ja yhteistyö hänen kanssaan on sujunut hienosti.
Mukavaa aloittaa lomaa, kun ei tarvitse jännittää tulevaa syksyä. Muutoksia tulee kuitenkin (uusia opettajia, tulee kotiin suoraan koulusta jne), joten on kiva, että jotain pysyvää on koulussa. Eeron turvallinen koulupäivä on taattu.

Lisäksi iloitsin eilen korkeista sokereista. En sen takia, että oli korkeita, vaan sen takia, että Eero huomasi tuntemuksen!! Korkeilla ei siis ole itse huomannut yhtään mitään erityistä olossaan.
Nyt oli koulussa miettinyt: "mulla taitaa olla korkeella sokerit, kun silmissä tuntuu sillai sumeelta". Sokerit oli mitattu ja ne oli 16. Voi sitä iloa, kun sai sanoa Eerolle, että nyt aina jos tuntuu samalta, mitataan sokerit ja sitten korjataan! Aivan huippuhienoa kun alkaa tuntemaan itse paremmin onko sokerit korkeella vai matalalla (toki matalat on huomannut jo aika hyvin alusta asti). Eero sai kyllä melko vuolaat kehut sekä äidiltä että isältä, kun noin fiksusti oli osannut omaa oloaan miettiä. <3

Sokerit on muuten kyllä olleet aika matalilla ja tankkailtu on. Kesä. Mahdollisimman paljon ulkona: pyöräilyä, tramppista, juoksua ja nyt uutena innostuksena sählyn peluuta pihalla. Matalallehan siinä helposti mennään. Täytyy basaalia varmaan vähän prosentuaalisesti muuttaa, jos ei Eeron keho totu kesämeininkiin, niinkuin yleensä (eli meillä on monena kesänä ollut niin, että pari viikkoa mennään vähän matalammilla kun alkaa lämpimät, sitten tasoittuu normaaliksi).

Niilon kanssa oli tänään astmakontrolli. Spirometria meni hienosti. Tulokset selkeästi paremmat.
Jokapäiväistä lääkitystä jatketaan kuukausi, sitten koitetaan olla ilman, että elokuussa kontrollissa saataisiin spirometriatulos ilman lääkettä.

Pian on loma. Mahtavaa.

Tänään oli vapaapäivä, vietettiin sitä Niilon kontrollin jälkeen läheisellä rannalla.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

ylihoitoa

Eeron pitkäaikaissokerin laskemiseksi tehtiin mielestäni melko erikoinen muutos meidän arkeen.

Yömittaukset (joita olemme siis tehneet sairastumisesta (-07) lähtien joka yö 2-5 kertaa yössä) käskettiin jättämään pois. Ollaan siitä ennenkin puhuttu, että yöt ovat nukkumista varten. Polilla sitten olen aina selittänyt, miten hankalia meidän yöt ovat. Aina olen saanut ymmärrystä sille, että olemme jatkaneet mittauksia öisin.

Nyt tuli kielto. Ei selityksiä. Ei mittauksia enää yöllä. Toki mittaamme kun menemme nukkumaan, mutta sen jälkeen vasta aamulla.

Ihmetys on ollut suuri. Aamuarvot ovat parantuneet selkeästi. Toki olemme pieniä korjauksia tehneet myös yön basaaliin, mutta silti tuntuu kummalliselta. Mittasimme ja mittasimme, tulos huono. Lakkaamme mittaamasta, tulos parempi (ainakin tuntuisi siltä, uutta pitkäaikaissokeria ei olla otettu vielä).

Meillä alkoi ilmeisesti mennä ylihoitamisen puolelle. Näin olen päätellyt. Öisin me mittasimme liian usein, korjasimme liian usein (vaikka pumppu kontrolloi aktiivista insuliinia, niin silti) ja tuloksena vuoristorataa. Mennään ylös, rytinällä alas ja taas ylös...

Mielenkiinnolla odotan, mitä pitkäaikaissokeri on.
Poika on kuitenkin aamuisin ollut paremman tuulinen, aamutoimet sujuu helpommin ja kouluun lähtee reippaampi poika.

Ja me vanhemmat olemme nukkuneet.

Onnea.