Eeron pitkäaikaissokerin laskemiseksi tehtiin mielestäni melko erikoinen muutos meidän arkeen.
Yömittaukset (joita olemme siis tehneet sairastumisesta (-07) lähtien joka yö 2-5 kertaa yössä) käskettiin jättämään pois. Ollaan siitä ennenkin puhuttu, että yöt ovat nukkumista varten. Polilla sitten olen aina selittänyt, miten hankalia meidän yöt ovat. Aina olen saanut ymmärrystä sille, että olemme jatkaneet mittauksia öisin.
Nyt tuli kielto. Ei selityksiä. Ei mittauksia enää yöllä. Toki mittaamme kun menemme nukkumaan, mutta sen jälkeen vasta aamulla.
Ihmetys on ollut suuri. Aamuarvot ovat parantuneet selkeästi. Toki olemme pieniä korjauksia tehneet myös yön basaaliin, mutta silti tuntuu kummalliselta. Mittasimme ja mittasimme, tulos huono. Lakkaamme mittaamasta, tulos parempi (ainakin tuntuisi siltä, uutta pitkäaikaissokeria ei olla otettu vielä).
Meillä alkoi ilmeisesti mennä ylihoitamisen puolelle. Näin olen päätellyt. Öisin me mittasimme liian usein, korjasimme liian usein (vaikka pumppu kontrolloi aktiivista insuliinia, niin silti) ja tuloksena vuoristorataa. Mennään ylös, rytinällä alas ja taas ylös...
Mielenkiinnolla odotan, mitä pitkäaikaissokeri on.
Poika on kuitenkin aamuisin ollut paremman tuulinen, aamutoimet sujuu helpommin ja kouluun lähtee reippaampi poika.
Ja me vanhemmat olemme nukkuneet.
Onnea.
Itseasiassa tuo yömittaamisen poisjääminen kuulostaisi jopa ihan järkevältä sokerin kannalta. Eikös kuitenkin hyvä yöunikin vaikuta vaikka mihin?
VastaaPoistaLoistavaa että on mennyt paremmin ja yöt saatte vihdoin nukkua mihin ne on tarkoitettukin! :)
Totta. Maalaisjärjellä ajateltuna se on hyvinkin järkevää. Ja nyt kun tulokset vielä puhuvat puolestaan... :)
Poista