Yrityksessä nimeltä perhe on kamalan kätevää, jos saa äänensä kuuluviin.
Sen huomaa vasta sitten, kun ei saa. Mulla lähti eilen ääni. Oikeastaan ihan sormia napsauttamalla. Yhtäkkiä ääntä ei vaan tullut. Yskää on ollut jo ties kuinka monta päivää. Kurkku ei oo oikeestaan edes kipeä. Mutta ääntä ei tule.
Myös töissä on mielenkiintoista olla, kun ei ole ääntä. Varsinkin jos on opettaja.
Kuulin ehkä noin 169 kertaa (meillä alakoulussa on 169 oppilasta): "Hei, sulla on ääni pois!" Ihankos totta? Hyvä kun sanoit, niin huomasin minäkin. :) Ihania ovat oppilaat. Moni alkoi kuiskaamaan, kun multakaan ei tule ääntä...
Musiikinopettajan ominaisuudessa äänettömyys on kanssa mielenkiintoista. Mutta äärimmäisen kiva tunti meillä oli. Soitettiin ja laulettiin (paitsi minä en laulanut). Oppilaat joutuivat kuuntelemaan ihan toisella tavalla. Ja hienoa oli se, että huomasin heidän olevan itseohjautuvampia kuin olin uskonutkaan. Pitäisi olla varmaan useammin äänetön.
Kotona äsken Niilo kysyi, miksi puhut äiti niin hiljaa. Ihmetyksen aihe. Normaalisti kun olen aika kuuluvaääninen. ;)
Naapurin poika kävi hakemassa meidän nassikat leikkimään sinne. Onnea on! :) Nyt saan olla rauhassa hiljaa hetken. Ääni pitäisi löytyä maanantaiksi. Se on tavoite.
<3 hih äänetön musiikinopettaja.. kahden pojan äiti :) <3 voi sua Jenni <3
VastaaPoistaJuu, tää on tällaista äidin extremeurheilua. Koita pärjätä viikonloppu ilman ääntä. :D
PoistaHanki pilli, se on tosi monikäyttöinen äänettömänä ollessa (olin itse joskut monta kuukautta äänetön). Perhe oppii nopsaan pillin vihellykset. Sillä voi kutsua syömään, tekemään läksyjä, ihan mitä vaan, ja se pitkä kovaääninen vihellys tarkoittaa, että kaikki hiljaa äidillä on asiaa :D
VastaaPoistat. Mirva
Mirva, mulla on koulun avaimissa pilli, jota käytän joskus, vaikka ääni olisikin ihan kunnossa. Aika hyvä tapa saada lasten huomio... :) En tiedä, täytyykö kotonakin ottaa käyttöön jos se ääni sieltä hukasta ei tule pian takaisin.
Poista