Lauantaina puhuin suhteellisuudesta.
Se sai nyt uuden piirteen.
Läheisemme, rakkaamme menehtyi yhtäkkiä. Ilman ennakkovaroitusta.
Jäljelle jäi sureva perhe, vaimo ja kolme pientä lasta. Me muut heidän ympärillään koitamme levittää auttavat kätemme, ottaa osaksemme edes pieni muru siitä tuskasta jota nämä rakkaat nyt kokevat.
Suru on käsinkosketeltava. Sanoja ei ole.
Kyllä - arvaamatonta tää elämä. Onneksi on läheisiä ja tuttuja, jotka haluaa auttaa ja tukea. Voimia <3
VastaaPoista